Ratamelonta

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

Liikuntavammaisten ratamelontaa kutsutaan paramelonnaksi tai kansainvälisesti "paracanoe."

Paramelonta on nostamassa suosiotaan. Paramelonta on Olympialaji ja oli mukana Riossa 2016. MM -kilpailuissa paramelojat kilpailevat yhdessä vammattomien kanssa omissa lähdöissään. Erillisiä MM kilpailuja ei siis järjestetä.

Lisää paramelonnasta: www.canoeicf.com/icf/Aboutoursport/Paracanoe.html

 

Ratamelonnan säännöt ja luokittelu

Säännöt

Melonnan kansainväliset säännöt löytyvät Kansainvälisen Kanoottiliiton sivuilta (englanniksi). Säännöissä on poikkeuksia mm. kanootin rakenteessa ja mitoissa. Liikuntavammaiset käyttävät ns. kuntokajakkia. Liikuntavammaiset kilpailevat kansainvälisesti 200 m:llä kolmessa eri vammaluokassa (LTA, TA ja A) sekä kahdessa eri kanoottiluokassa (K1, V1).

Luokittelu on keskeinen osa paraurheilijan polkua

Paralympialajeissa luokittelulla on kaksi tehtävää. Sillä selvitetään kilpailukelpoisuus (eligibility) ja pyritään siihen, että kilpailujen lopputuloksen ratkaisevat urheilulliset tekijät, ei vamman haitta-aste. Nykyistä luokittelujärjestelmää voi verrata esimerkiksi judon, painin tai nyrkkeilyn ikä-, sukupuoli- ja painoluokkiin. Toiminnallinen luokittelu edellyttää vammojen ja toimintakyvyn lisäksi myös lajin luonteen ymmärtämistä.

Ratamelonnassa kilpailemiseen soveltuvat vammaryhmä ovat: alentunut lihasvoima, alentunut nivelten liikkuvuus ja raajapuutos. Urheilijat on jaettu kolmeen eri vammaluokkaan, KL1-3. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun, eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma.

  • KL1: Vammaluokassa KL1 kilpailevilla urheilijoilla vartalon ja jalkojen toimintakyky on erittäin alhainen tai sitä ei ole.
  • KL2: Vammaluokassa KL2 kilpailevilla urheilijoilla on puutoksia keskivartalon ja jalkojen toimintakyvyssä. He pystyvät istumaan kajakeissa pystyasennossa ja lisäksi heillä on jonkin asteista liikettä jaloissa melottaessa.
  • KL3: Vammaluokassa KL3 kilpailevilla urheilijoilla on puutoksia keskivartalon ja jalkojen toimintakyvyssä. He pystyvät istumaan kajakeissa vartalo eteenpäin taivutettuna sekä käyttämään vähintään toista jalkaansa/proteesia.

Paraurheilun luokittelutoimintaa ohjaa kansainvälinen säännöstö, jonka noudattaminen koskettaa kaikkia paraurheilussa mukana olevia ihan kuten WADA:n antidopingsäännöstö asettaa oikeudet ja velvollisuudet kilpaurheilun parissa toimiville. 

Sujuva luokittelujärjestelmä tukee niin aloittelevaa urheilijaa kuin menestyjääkin

Mitä yhtenäisemmät käytännöt luokittelussa on, sitä paremmin se palvelee paraurheilijaa. Luokitteluosaaminen on olennainen osa lajin kehittämistä aina huipputasolle asti. Se edesauttaa olemassa olevan menestyspotentiaalin tunnistamista sekä kilpaurheilijan polulle pääsyä. 

Luokittelun koordinaatio ja kokonaisvastuu Suomessa on Paralympiakomitealla, joka tukee lajeja esimerkiksi luokitteluhankkeen muodossa. 

Linkki Paralympiakomitean luokittelusivuille 

Vammaisurheilijan luokitteluprosessi on kuvattu Paralympiakomietan luokittelukäsikirjassa.

Lisätietoa paramelonnan lajikohtaisesta luokittelusta Kansainvälisen Kanoottiliiton sivuilta(englanniksi).

Paralympialajit ja soveltuvat vammat taulukko (Paralympiakomitea).

Paralympics GB luokitteluvideo 

 

Liikuntavammaisten melonnasta vastaa harrastekoordinaatori Kai Lindqvist
kai.lindqvist(ät)smsl.fi
+358 50 511 3639