Freestylemelonta

Paula Varosen huge voltti Argentiinan MM-kilpailuissa 2017.

Freestylemelonta on vauhdikas ja akrobaattinen koskimelonnan alalaji, jossa tehdään erilaisia temppuja kosken virtauksia hyödyntäen. Liikkeiden tekemiseen käytetään pääasiassa seisovia aaltoja ja stoppareita, mutta myös virranrajat käyvät temppujen harjoitteluun. Suomessa suosituimmat melontapaikat ovat Kymijoella, Lieksan Neitikoskella ja Tornionjoella.

Freestyle on nuori laji ja nykyisen muotonsa se on saanut 90-luvulla ja kehittyy edelleen välineiden ja temppujen mukana. Nykyinen freestylekajakki on muovinen tai hiilikuituinen alle parimetrinen, kevyt ja tasapohjainen. Kypärä, koskiliivit, koskianorakki ja -aukkopeite takaavat lajin turvallisuuden.

Harrastajaltaan freestylemelonta vaatii hyvää kajakinkäsittely- ja melontatekniikkaa. Eskimokäännös auttaa harrastajaa saamaan enemmän toistoja ja onkin hyvä opetella uimahallissa talven aikana, näin kevään tulvista saa enemmän irti. Aaltoon pääseminen vaatii virranlukutaitoa, mutta ennen kaikkea freestylemelonta vaatii rentoa asennetta. Freestyle muuttuu helposti harrastuksesta elämäntavaksi, jossa sopivaa aaltoa metsästetään ympäri maailmaa. Ikä ei ole ongelma, sillä Suomestakin löytyy harrastajia 12-65v ikähaitarista. 

Muutaman viime vuoden aikana junioreita on opastettu lajin saloihin maajoukkuemelojien toimesta nuorille suunnatussa junnuringissä. Junnuringistä ei menoa puutu ja siihen otetaan mukaan kaikki halukkaat heti, kun koskimelonnan perusteet ovat hallussa. 

Kilpailtaessa freestylemelonta on arvostelulaji, jossa suoritus pisteytetään erilaisten tehtyjen liikkeiden perusteella niin, että vaikeammista liikkeistä saa enemmän pisteitä ja jokaisesta liikkeestä saa pisteet vain kerran yhden runin aikana. Kilpailijalla on useampi 45 sekunnin ”runi” aikaa näyttää osaamisensa. Luokkia on neljä: kajakit (K-1), kanadalaiskanootit (C-1), avokanootit (OC-1) ja Squirtit. Lisäksi suomenmestaruudet ratkotaan ikäkausisarjoissa. Kansainvälinen kanoottiliitto ICF organisoi MM-kilpailut parittomina vuosina ja parillisina vuosina ratkotaan Euroopan mestaruudet.

Suomen huippujen taso on lähellä maailman kärkeä. Siitä osoituksena ovat vuonna 2018 maailmacup naisten 2. sija sekä EM-kilpailuiden miesten sarjan 9. sija. Aikaisemmin on vuosina -98 ja -02 saavutetut naisten (K-1) Euroopan mestaruudet ja miehissä (K-1) EM-pronssi vuodelta 2006. Junnuissa paras sijoitus on MM 4. vuonna 2011. 

Freestylemelontaan liittyvää toimintaa koordinoi freestylejaosto. Jaoston tehtävänä on kehittää kansallista freestylemelontaa ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. Jaosto vahvistaa kilpailusäännöt ja järjestää kilpailuja, leirejä ja muita tapahtumia. Jaosto vastaa myös boatercrossin kansallisista säännöistä.

Freestylen maajoukkueen blogista voit seurata melojiemme harjoittelun edistymistä sekä kisamenestystä. Mukana on paljon kuvia, videoita ja tarinoita. Maajoukkue päivittää kuulumisiaan myös Facebookiin ja Instagramiin (linkit!). 

Leirit ja kilpailut löydät Tapahtumakalenterista.

Kilpailusäännöt