Jokamiehenoikeudet

Liikkuminen luonnossa
 

Melonta ja soutu liikkumismuotoina sopeutuvat hyvin luontoon ja niistä aiheutuu varsin vähän häiriötä. Lisääntymisaikana on lintujen pesäpaikat luodoilla, särkillä, rannoilla ja kaislikoissa jätettävä rauhaan ja ne on kierrettävä riittävän kaukaa, vaikka paikkoja ei olisi rauhoitettukaan. Varomaton liikkuminen voi tuhota pesän tai karkottaa emon ja pesä voi jäädä suojattomana petojen helpoksi saaliiksi.

Rannoilla liikuttaessa on varottava vioittamasta kasvillisuutta tai maaperää. Periaatteena on, että ranta jää melojan käynnin jälkeen vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin se oli ennen rantautumista, mieluummin entisistäkin roskista puhdistettuna.

Luontoon jätetty muovi-, metalli-, kangas- tai lasijäte säilyy vuosia hajoamatta ja se on jatkuvana vaarana rannalla liikkujille, niin eläimille kuin ihmisillekin. Kaikki mukaan otettu tavara ja pakkaukset tuodaan takaisin tai jätetään mahdollisiin roskien keräyspisteisiin. Ulosteet kuopataan niin, että myöhemmin alueella liikkuvat eivät sotke itseään.

 

Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä osa suomalaista maa- ja vesialueiden käyttöä.
Oikeudet ovat yleisiä ja kuuluvat kaikille Suomessa oleskeleville kansalaisuudesta riippumatta.

 

Jokamiehenoikeudet ovat tavalla tai toisella olleet aina olemassa ja ne ovat muuttuneet maankäytön ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Lainsäädäntöön niitä on sisällytetty ajan kuluessa tarpeen mukaan. Ympäristömenisteriön julkaisemassa oppaassa jokamiehenoikeuksia käsitellään tämänhetkisen tilanteen mukaisesti.

Opas ei tuo muutoksia jokamiesoikeuksiin, mutta se tarjoaa syventävää tietoa oikeuksista, jotka ohjaavat myös melojien ja soutajien liikkumista luonnossa aina tapahtumajärjestelyjä myöden.

Vesistöissä liikkuminen ja rantautuminen

Toisen alueella toimimisen näkökulmasta maa- ja vesialueet voidaan jakaa alueisiin, joita voi käyttää jokamiehenoikeudella ja alueisiin, jotka on otettu erityiseen käyttöön. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla jokamiehenoikeuksia ei ole lainkaan tai ne ovat rajoitettuja.

Vesialueilla noudatetaan vesilain säännöksiä. Vesilaki ja vesiliikennelaki edellyttävät, että vesillä liikkumisesta ei aiheudu tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Tavanomaisella tavalla vesillä, rannan läheisyydessäkään liikkuminen ei ole toisen kotirauhan suojaamalle alueelle tunkeutumista. Kapeissakin
vesistönosissa saa kulkea, vaikka reitti kulkee tällöin väistämättä läheltä rantaa.

Kotirauhaa ei saa kuitenkaan häiritä vesialueelta käsin esimerkiksi metelöimällä tai tarkkailemalla. Käytännössä voidaan ajatella, että olisi pysyteltävä sellaisella etäisyydellä rannasta, että mökin piha-alueella tai laiturilla oleskelevat voivat esimerkiksi keskustella, saunoa ja uida rauhassa.

Luonnonsuojelualueilla saa oleskella ja liikkua jokamiehenoikeudella, ellei sitä ole erikseen rajoitettu. Virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla sijaitsevat rakennelmat, kuten keittokatokset, nuotiopaikat, laavut, käymälät ja muut palvelut, ovat kaikkien käytössä, jos ne on osoitettu yleiseen käyttöön. Rakennelmien käyttö ei kuitenkaan perustu jokamiehenoikeuteen. Rakennelmien omistajalla on oikeus määrätä niiden käytöstä.

Vesillä liikkuja on oikeutettu nousemaan maihin ja käyttämään ranta-aluetta lepoon ja virkistäytymiseen siellä missä liikkuminen on muutenkin sallittua jokamiehenoikeudella. Myös saareen voidaan nousta, jos se ei ole kooltaan niin pieni, että se kuuluu kokonaisuudessaan kotirauhan suojaamaan piha-alueeseen. Luonnonsatamia käytetään jokamiehenoikeuden perusteella.

Rantaan vedetystä veneestä ja sen lähipiiristä voi poistua. Erityiseen käyttöön otetuilla alueilla alueen pitäjä voi alueen käyttötarkoitus huomioon ottaen antaa määräyksiä alueen käytöstä. Esimerkiksi yleisillä uimarannoilla ja venevalkamissa rantautuminen veneillä, kanooteilla ja vastaavilla voidaan kieltää turvallisuussyistä. Myös luonnonsuojelualueilla voi olla maihinnousurajoituksia lintujen ja hylkeiden pesimä- ja lisääntymisaikaan.

Tapahtumat vesialueella

Jokamiehenoikeudella saa järjestää yksittäisiä melonta- tai soututapahtumia ilman vesialueen omistajan suostumusta, jos tapahtumasta ei aiheudu vesilain tarkoittamaa haittaa eikä tapahtuma ole kokoontumislain tarkoittama tilaisuus.

Järjestetty toiminta on luonteeltaan joko yksityistä toimintaa tai kokoontumislain tarkoittamaa toimintaa. Näiden lisäksi on toimintaa, jolla ei ole varsinaista järjestäjää tai koolle kutsujaa.

Järjestettyä toimintaa suunniteltaessa on arvioitava, kuuluuko se kokoontumislain piiriin vai onko se jokamiehenoikeuteen kuuluva yksityinen tilaisuus. Vaikka tilaisuus ei edellyttäisi kokoontumislain mukaisen ilmoituksen tekemistä, se voi kuitenkin aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle ja siten edellyttää maanomistajan suostumusta. Luonteeltaan yksityistä toimintaa ovat esimerkiksi opastettujen retkien ja urheiluseurojen tilapäinen ja haittaa aiheuttamaton toiminta toisen alueella.

Toiminnan tosiasialliset vaikutukset ratkaisevat, voiko toimintaa harjoittaa jokamiehenoikeudella vai tarvitaanko siihen maanomistajan suostumus tai kokoontumislain mukainen ilmoitus. Toiminnan tosiasialliset vaikutukset johtuvat muun muassa ryhmän koosta, paikallisista luonnonolosuhteista, toiminnan luonteesta, säännöllisyydestä ja kestosta.

Tilaisuus kuuluu kokoontumislain piiriin, jos tilaisuuden luonne tai järjestämispaikka edellyttävät toimenpiteitä:
1) järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
2) sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi tai
3) erityisien liikennejärjestelyjen suhteen.

Tutustu oppaaseen

Nyt julkaistu ”Jokamiehen oikeudet ja toimiminen toisen alueella” -opas perehdyttää jokamiesoikeuksiin ja antaa tietoa esim toisen alueella toimimisesta ulkoilun ja liikuntaharrastusten näkökulmasta Melojien, soutajien ja tapahtumajärjestäjien onkin hyvä tutustua oppaaseen.

Sähköisesti opasta voi lukea ympäristöministeriön sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989)​

Jokamiehenoikeudet englannksi:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B2039A0E2-6CC0-4DB3-ABA2-21670806FDD6%7D/24256

Lähde: SY30/2012 Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella.
Ympäristöministeriö.