Järvi-/joki-/koskireitit

Hiisijoen melontareitti, Ristijärvellä

Kohderyhmä: aloittelijat, harrastajat
Sijainti: Kainuu
Pituus: 37 km

Hiisijoen reitti soveltuu etupäässä kanoottiretkeilyyn, yhtenäistä jokiosuutta noin 26 km. Osuudella on myös selkeitä järviosuuksia. Reitin varrella on yhteensä 6 koskea, joiden kokonaispudotus on 24 m.

Vesillelaskupaikat: Pääjärven kämpän piha; Hiisijärven hiekat; Hiisijärven paikallistien Möttöskosken silta; Tuomaanvaaran paikallistien silta; Revonkanta, Vartiuksen tien silta. Nuotio- ja yöpymispaikat: Reitillä on 2 nuotiopaikkaa, jotka sijaitsevat Hiisijärven hiekoilla ja Laahtaskosken alapuolella. Reitin varrella on 1 yöpymispaikka, joka sijaitsee Hiisijärven hiekoilla. Mahdollisuus yöpymiseen myös Laahtasen Lomakylässä, joka sijaitsee n.2 km Laahtaskosken alapuolella. Ristijärven kirkonkylästä Pääjärvelle on automatkaa noin 35 km.
Reittikarttoja ja lisätietoja saatavilla Ristijärven Matkailu-Info, Saukkovaara puh.08-681 200 tai Ristijärven kunnavirastosta puh.08-617 911.

Reittiselostus

Pääjärvi-Ala-Suovesijärvi:
Pääjärven ja Ala-Suovesijärven välinen matka on 3km. Reitti on matalaa ja rehevöitynyttä. Kasvillisuus voi haitata. Välillä sijaitsee Pienenniemen koski: pituus 400m, korkeusero 1,5 m, vaikeusaste 1.

Myllyjoki-Hiisijärven hiekat:
Ala-Suovesijärven jälkeen 6,5 km mittainen jokiosuus, joka päättyy Hiisijärven hiekoille. Osuuden puolessavälissä Myllykoski: 350 m, korkeusero 6,3 m, vaikeusaste 3, kivinen, keskivaiheilla n.1,5 m korkea putous on kierrettävä maitse.

Hiisijärven Hiekat-Ala-Lahnanen:
Hiisijärven jälkeen 4 km pitkä Hiekanjoki jossa on kaksi koskea, Pahkakoski: 200 m, korkeusero 3,4 m, vaikeusaste 1, kivinen sekä nimetön: 200 m, korkeusero 2,5 m, vaikeusaste 1, kivinen.

Ala-Lahnanen-Muikku-Lahnanen:
Ala-Lahnasen jälkeen 2 km pitkä Möttösjoki jossa on yksi koski, Möttöskoski: 450 m, korkeusero 3,8 m, vaikeusaste 2, laskukelpoinen koko kesän, kuivinta kautta lukuunottamatta.

Muikku-Lahnanen-Tuomaanvaaran silta:
Muikku-Lahnasesta alkaa 8,4 km pitkä Hiisijoki, puolivälissä sijaitsee reitin vaativin koski, Laahtaskoski: 800 m, korkeusero 5,5 m, vaikeusaste 3, kivinen, ei selvää lasku-uomaa, mutkia joissa isoja maakiviä, kuivana kautena kanootti vedettävä puolivälissä olevan poukaman yli, TARKISTETTAVA MAITSE!

Tuomaanvaaran silta-Revonkannan silta:
Jokiosuutta 3 km, osuus päättyy Vartiuksen tien sillalle.

Revonkannan silta-Pyhännänkosken voimalaitos:
Noin 10 km pitkä puhdas järviosuus, joka soveltuu myös veneilyyn. Osuus päättyy Koskenkylälle, Pyhännänkosken voimalaitokselle.

Lisätietoja:
yhteispalvelu@ristijarvi.fi
http://www.ristijarvi.fi/

Laatija: Ristijärven kunta/15.02.2001
Muokattu 28.4.2010

 

Tervajoen kanoottireitti Ristijärvellä

Kohderyhmä: aloittelijat, harrastajat, kokeneet
Sijainti: Kainuu
Pituus: 23 km

Tervajoki on 23 km pitkä yhtenäinen jokiosuus, joka soveltuu pääasiassa kanoottiretkeilyyn. Tervajoen varrella on 7 koskea, korkeuseroa koko jokireitillä on 53 m.

Vesillelaskupaikat Tervajärvellä, joka sijaitsee n. 30 km Ristijärven kirkonkylästä, tai Laajalehdon metsäautotien silta sekä Kaahlankankaan kämpän ranta. Reitin varrella 2 nuotiopaikkaa jotka sijaitsevat Louhenkosken yläpuolella ja Kaahlankankaan rannassa. Tervajoki kulkee asumattomien erämaiden halki. Reitin varsinaisen osuuden jälkeen mahdollisuus jatkaa n. 15 km Pyhännäjoen ja Emäjoen kautta Ristijärven kirkonkylälle.

Reittiselostus

Tervajärvi-Laajalehdon silta:
Tämän osuude pituus on 6,7 km ja osuudella on 4 koskea.

Myllykoski: 200 m, korkeusero 3 m, vaikeusaste 1.
Hepokoski: 400 m, korkeusero 3 m, vaikeusaste 1, kivinen, vain oikeanpuoleinen uoma on laskukelpoinen.
Alempi Myllykoski: 1000 m, korkeusero 8 m, vaikeusaste 2, kuivana kautena hankala laskettava.
Pitkäkoski: 2500 m, korkeusero 4 m, vaikeusaste 1.

Laajalehdon tien silta-Kaahlankankaan kämppä:
Tämän osuuden pituus on 5,8 km, puolessa välissä ainut koski.
Louhenkoski: 1100 m, korkeusero 20.5 m, vaikeusaste 4, alkuosassa 2 jyrkkää putousta jotka täytyy kiertää maitse

Kaahlankangas-Kylmälän silta:
Tämän osuuden pituus 8 km, ja osuudella 2 koskea.
Pirttikoski: 1300 m, korkeusero 5.3 m, vaikeusaste 2.
Pitkäkoski: 1100 m, korkeusero 5 m, vaikeusaste 1. Varsinainen osuus päättyy tähän.

Kylmälän silta-Pyhännänjoki:
Puhdasta jokiosuutta 2 km.

Pyhännänjoella matkaa voi jatkaa puhtailla joki ja järviosuuksilla n. 15 km, Pienen Pyhäntäjärven ja Emäjoen kautta Ristijärvelle ja Ristijärven kirkonkylälle.

Reittikarttoja saa Ristijärven Matkailu Info Saukkovaara puh. 08-681 200, tai Ristijärven kunnavirasto puh. 08-617 911.

Lisätietoja:
yhteispalvelu@ristijarvi.fi
http://www.ristijarvi.fi/

Laatija: Ristijärven kunta/15.02.2001
Muokattu 28.4.2010

 

Väliväylä eli Valkealan reitti

Sijainti: Kymenlaakso
Pituus: 113 km

Väliväylä on varsinaisen Järvi-Suomen eteläisin vesireitti, joka saa alkunsa Lemillä ja Luumäellä sijaitsevista lammista ja puroista. Täältä se virtaa länttä kohti tyypillisenä järvien ja kapeiden virtojen ketjuna pitkin ensimmäisen Salpausselän pohjoisreunaa. Loppuosan vesistö kulkee Valkealan kunnan alueella ja liittyy Kymijokeen Kuusankoskella.

Maantiedon oppikirjoissa reitistä on käytetty nimiä Valkealan reitti tai Kivijärven reitti. Reittiä käytettiin aikanaan hyväksi uitossa yhdistämään Saimaan vesistö Kymijoen vesistöön. tästä lienee peräisin kuvaava nimi Väliväylä.

Väliväylän pituus on Kymijosta Rutolaan, vanhan Saimaasta tulevan uittoruuhen suulle 113 km. Koko reitin matkalle putousta on melko vähän, 19 m ja se on keskittynyt kuuteen patoon tai koskeen. Vedenlaadultaan reitti kuuluu Etelä-Suomen puhtaimpiin luonnontilaisiin vesireitteihin. Väliväylään liittyy annos tukkilaisajan romantiikkaa ja Suomen teollistumisen varhaishistoriaa.

Väliväylän padot ja kosket, putous:
- Kannuskosken myllypato Lakanvirrassa n. 1,5 m
- Ruokokoski Ruokojärven yläpäässä n. 6,0 m
- Kyykoski Ruokojärven luusuassa n. 2,5 m
- Pajukosken pato Tirvanjärven ja Immasenjärven välissä n. 5,0 m
- Jyräänkosken pato Karhulanjärven luusuassa n. 2,5 m
- Jokelan pohjapato Jokelan virrassa n. 2,0 m

Väliväylän koskien laskureittiohjeita:

Niskakoski:
Melotaan virran keskiviivaa pitkin myötäilemällä päävirtaa.

Kyykoski:
Lasketaan kosken keskiviivan vasenta puolta puolivälin jälkeen näkyvän ison suippopäisen kiven ja sen oikelta puolella olevan laakean kiven välistä (leveys 1,5 m), jonka jälkeen käännytään loivasti vasemmalle päävirran suuntaan.

Sulunkoski:
Lasketaan keskiviivan oikealla puolella näkyvän ison kiven oikealta puolelta ja siitä päävirtaa pitkin suoraan alas.

Myllykoski:
Heti Sulunkosken alapuolella. Lasketaan keskiviivan vasemmalla puolella olevaa suoraa reittiä.

Tirvankoski:
Ylempi reitti (alempi reitti Ruunankoski on kiveämällä suljettu). Melotaan rauhallista virtaa virran yli rakennetun hirsisillan oikeanpuoleisesta aukosta suoraan varoen laakeita kiviä, jotka eivät näy korkean veden aikana. Virta kääntyy n. 200 m:n jälkeen vasemmalle ja voimistuu. Lasketaan oikelta rannalta etuvasemmalle kahden ison kiven välistä suoraan kohti vastarantaa. Jatketaan viistosti etuoikealle varoen laakeita pohjakiviä. Edessä olevan maantiesillan ali mentäessä heti oikealla puolella on rantautumislaituri, johon voi pysähtyä ja käydä vaikka kaupassa tai jatkaa vielä 100 m:n päässä olevaan laituriin. Alapuolella oleva pato ohitetaan kantaen.

Paaskoski:
Lähestyttäessä Paaskoskea näkyy kaksi isoa kiveä keskellä virtaa. Ne kierretään oikelta ja heti kivien jälkeen kaarretaan jyrkästi vasempaan varoen ajatumasta koskenniskalla oleviin kiviin. Laskureitti kulkee keskiviivan kohdalla isojen kivien välissä. Lasku sujuu hitaasti jarruttaen ja kanoottia kulkusuuntaan suorassa ohjaillen. Sillan jälkeen reitti jatkuu uoman oikealla puolella.

Immastenkoski:
Heti Paaskosken alapuolella. Laskureitti noudattelee keskiviivaa isojen kivien välistä.

Jokelankoski:
Koski on "uusittu", pohjapadon keskiviivalla on painauma ja n. 30-50 cm syvä lasku-uoma, jonka alapäässä näkyvän ison kiven vasemmalta puolelta alavirtaan tai rantautuen oikealle ja kantaen kanootti alavirran laiturille.

Koskiin on pyritty muodostamaan laskureitit ns. keskiviivalle, sen ulkopuoliset rantaosuudet on kivetty ja niitä pitää varoa. Etenkin tulva-aikoina kiviä ei näe, kosket on ovat matalia ja aivan veden alla olevina karikkoina vaarallisia, joten koskiin on syytä tutustua etukäteen.

Jarmo Hovin reittikuvaus
 

Wanhan Witosen Melontareitti

Kohderyhmä: aloittelijat, harrastajat, kokeneet, selvitytyjät
Sijainti: Keski-Suomi
Pituus: 75 km

Wanhan Witosen melontareitti sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa. Reitti alkaa Petäjävedeltä, ohittaa Koskenpään kylän, Jämsänkosken ja Jämsän kaupungit ja päättyy Päijänteelle Jämsän Arvajalle.

Mukavia vaihtoehtoja lyhyemmistä osuuksista on runsaasti. Reitin varrella vaihtelevat erämaaluonto ja rakennettu kulttuurimaisema. Kapeat järvi- ja jokiosuudet sekä kosket antavat monipuolisen kuvan Keski-Suomen kauneimmasta luonnosta. Reitin kosket ovat helppoja ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta laskukelpoisia. Kosket on kokemattoman helppo ohittaa.

Wanhan Witosen melontareitti sopii luonteensa puolesta kaiken ikäisille ja kuntoisile melojille ja soutajille.

Melontareitistä voi kysellä lisää Petäjäveden, Jämsänkosken ja Jämsän liikuntatoimista, sekä Jämsek Matkailuinfosta, josta saa myös karttoja. Puh. 020 638 2451, 020 638 2458.

www.jamsek.fi/matkailu

Laatija: Jämsän liikuntatoimi/11.04.2001
Päivitetty 17.11.2008 / 2.10.2009 / 4.10.2010